Tracon 9 fiiliksiä

 derpp

Ai kappas, hei vain lukijat. Toivon että osa teistä on edes vähän positiivisesti yllättynyt, että kirjoitan blogiin nyt edes jotain. Mulla ei ole ollut oikein minkäänlaista mielenkiintoa pitää blogia hengissä, mitä ny jossain vaiheessa animenjälkeen vaihdoin ulkoasua.. mutta noh.. se kirjoitteleminen kuitenkin jäi, vaikka olisin voinut vääntää parikin tekopostausta sun muuta.. muttah?? Ei vaan inspaa. Oikeastaan nytkin puoliksi väkisin koitan herätellä intoa kirjoittaa. :D Edes sitten näitä coni raportteja?? Vaikka tuntuu että Mourun blogista irtoo ihan hyvin ne omatkin kokemukset ja fiilikset, suunnatkaa siis katseenne sinne, jos on jäänyt epäselväksi miten meni animussa köh.. Eli blogin kohtalo on vielä auki, koitan elvyttää intoani, mut silti elämme siinä rajamailla, et annanko tämän vain vaipua hiljaisuuteen. ..vaikka silti mulla on ihan kunnianhimoisia suunnitelmia, joista voin varmaan tehdä jopa postauksia tulevaisuudessa MUTTA.. niistä lisää, toivottavasti, myöhemmin.

Kuvat on (c) Mouru

Hahmo: Soushi Miketsukami 

Sarja: Inu x Boku SS

Lyhyesti Traconista nimittäin. Ehkä yksi syy miksi muo ei tätäkään tekisi mieli kirjoittaa, on kuvien epäonnistuminen, johtuen aikalailla siitä että peruukkih.. se ei ole ihan parhaimmasta päästä ja monessa kuvassa on meikit levinneet, omat hiukset tursuaa alta ja muuten vaan jokin juttu on vinossa tai jtn.. noh vastaavaa. Tarkoitus on kuitenkin esiintyvät cossit ehkä joskus uudelleen kierrättää, joten.. toivo elää, ehkä vielä saan kivojakin kuvia otettua, mistä oikeesti kans pitäisin.

Lauantaina siis menimme tampereelle, olimme ihan hyvissä ajoin paikalla. Kuitenkin mun oli aika nopeesti mentävä pukuhuoneeseen pistämään asuani kuntoon ja laittamaan piilarit. Ja kuinkas kävikään.. tajusin jättäneeni toisen piilarini kotiin, sillä perjantain studioleikit pistivät koko päivän sekaisin ja muutenkin henkilökohtaisista syistä se päivä oli aika kamala :D Joten pakkaaminen oli aika sekaista ja aamulla sitä vähän puoliväkisin repi itteään sängystä ylös, niin ei ihmekään että toinen piilari sitten jäi. Joten laitoin sinisen ja totesin helpottuneena, että oma silmä on ruskea. Näyttää oudolta, mut parempi olla edes vähän hahmo uskottava, kuin ei ollenkaan. Ei sitä kuitenkaan osannut ottaa shoottaamista kovinkaan vakavasti, kun tuntui niin väärältä olla koko asussa, ilman olennaista yksityisosaa, nimittäin eripari simmuja. Valokuvissa näemme myös sen ristiriidan, että häntä ja korvat on tyystin erisävyä kuin peruukki :D

Pukkarista vielä sen verran.. ettää oikeesti, ihmiset, miksi ette osaa käyttäytyä ja ajatella muitakin? Oli kovin ikävää hyppiä avonaisten matkalaukkujen yli ja etsiä sopiva rako, missä viimeistellä meikki. Ei ollut muutenkaan meininki siellä ihan parhaasta päästä, kun aivan liian monta turhaa hengaajaa täytti tilaa. Oli Traconissa muutenkin suurena ongelmana ihmismassat ja hieman vajaavaiset ihmispersoonat, jotka tukki käytäviä ja joiden takia sai jonottaa ikusuuksien ajan. Vaikka okei, tapahtumalle miinusta siinä mielessä, että narikassa oli lähes kokoajan liian vähän porukkaa. Ja kirppari oli niin väärässä paikassa et itkettää ajatellakin. ..mut riittänee tämä ulina, vaikka voisin marista vähän pukukisan menetyksestä eiku- Palatkaamme asiaan..

Eli lauantaina päätimme ottaa irtoshootin. Aluksi sitä oli todella epävarma omasta asustaan ja teki mieli piilotua jonnekin. Vaikka toisaalta asu on ihan onnistunut?? Oman cossinsa 'häpeäminen' kuitenkin katosi aikalailla, kun päästiin shoottaamaan. Mouru sai mut siis kirjaimellisesti ylipuhuttua erilliseen shoottaukseen ja vaikka aluksi reagoin asiaan aika.. paniikinomaisesti, niin selviydyin siitä ja pidin jopa kokemuksesta paljon. Sain myös kuvata itse Mourua niin.. eipä koko tilanteessa mtn ongelmia ollut, vaikka aluksi niin pelkäsin. Pystyin jopa höpisemään tyhmiä eiku.

Tässä kohin taidettiin suunnata hotellille, kauppaan ja jokin ihme lahna iski meihin ja kumpikin otettiin cossit jo pois. Oli itseasiassa aika helpottavaa hillua ns kotivaatteissa conissa, kun oli niin ..rento olo?? Siinä sitten pyörittiin rennosti ympäri conia, itkettiin taidekujalla ihanille asioille ja mentiinkin aika nopeesti hesen kautta hotellille lahnaamaan vähän lisää. Hyvältä ratkasulta se tuntukin, kun oltiin saatu kivast sosiaalisoituu tuttujen kanssa ja vieläpä shootattu ja syöty niin.. en mä ainakaan valita, jos saan rauhassa hotellilla rauhottua conipäivän jälkeen?? Tuntuu melkee siltä et saatii enemmän irti, kun oltiin vähemmän aikaa conipaikalla :D Vähän muo kans meinas ahdistaa se tajuton ryysis ja jonottelu.. Etenkin nyt sunnuntaihin siirtyen, se suorastaan vitutti.

Hahmo: Momiji Inubarashi

Sarja: Touhou

Sunnuntaina cossasin Momijia, johon ihastuin aikalailla ja random itsetunto puuskan turvin päätin rohkeasti cossata. En tiedä, oliko mulla coni paikalla rento vai vaivautunut olo, mutta kerta muo ei haukuttu pystyyn tukevan olomuotoni takia, niin ihan hyvin päivästä suoriuduin. Sain suorastaan huomiota ja ihailua osakseni, kun kävelin tengu getoilla hetken aikaa :D Ois tehny mieli hillua niillä enemmän, mut sunnuntai kului pitkälti ohjelmien parissa + shoottatessa. Tuntu muutenkin siltä et päivä loppu kesken, kun juna lähti jo puol kuudelta.. ja muutenkin noh, jotenkin vaan kaipas lisää aikaa?? Tai jotain. Yksi ongelma Momijissa oli myös piilareiden puute. Punaiset, ihka uudet piilarini osottautuivat viallisiksi ja ne olivat itsekseen _haljenneet_, joten joo, vitutti lievästi sanottuna. Silmäni ja iki-ihanat irtoripseni eivät päässeetkään etuuksiinsa, joten harmitti. Silti naama ei levinnyt ja päivän loputtua oli aika voittaja olo.

Vein muuten tavaroita kirpparille ja sain mukavat 116€ tienattua, mut sen takia meinas mennä koko sunnuntai pilalle kun Mouru odotteli itsekseen melkeen tunnin (??) kun pengoin omia myymättä jääneitä tavaroitani sieltä ryysiksestä. Noh.. ei siinä mtn, pahin stressin aihe oli tavaroiden haku kisojen jälkeen.. jotka siis käytiin katsomassa. Mouru alkoi olla niin pahassa conidarrassa, et mun piti itse kaikki hakea ja se ei ollut helppoa. Muutenkin ihmiset oikeesti kiilas mun eteen jee? Proppi/isotavaranarikassa ei onneks ollut jonoa.. Silti piti vielä juosta koko coni paikan läpi pääoville tavaroiden kanssa: Sinonin aseesta yhdeksään häntään ja kahteen vetolaukkuun. Oli aika sankari olo kun saavuin narikalle, missä Mouru hädissään odotteli lasejaan. Melkein nappi suoritus. Päästiin myös kivasti junalle ajoissa ja istumaan itse junassakin. Enpä mä paljoo sunnuntaista muista kun loppua kohden muistan vain hermoilleeni Mourun huononevaa olotilaa. Sain kuitenkin päivän päätteeksi kyydin sen äidiltä kotiin (mouru meni takakonttiin, kiitoksia rakas ppööpöni, arvostan <3)

Sellaista, lukekaa ne Mourun raportit, sillä musta tuntuu et unohdin jtn. Laitan sitten erillisen postauksen shoottauksesta, jos muistan ja jaksan ja mitälie... tonne Worldcosplayhyn nyt muutenkin laitan julkasu kelpoisia kuvia ja twitteriin spämmäilen muuten vain, joten jos hiljenen blogissa, niin se tarkottaa vaan sitä et noissa sivustoissa oon aktiivisempi.